Audiotallenne ylläolevaan diasarjaan 29.9.2010 Hykin lukion etäluento 6 min.
Luentotallenne ke 27.1.2010 turkulaisille yllä olevasta esityksestä + opastusta kurssin opiskeluun.

lataus.jpeg29.9.2010 Hykin lukiolaisten vieraana etäluennolla toimitusjohtaja Juho Kauppi Somea Oy: Miten Someassa suhtaudutaan sosiaaliseen mediaan? (Audio 9 min 20 s.) Etäluennolla mainittiin vapaa-ajan somepalvelu, HeiaHeia, jossa ihmiset kannustavat hauskalla tavalla toisiaan (ja itseään) liikkumaan.

1. Yhteisöllinen oppiminen tutkimuskohteena


Kati Korhonen verkkoteoksessa Tutkiva oppiminen: Yhdessä oppiminen "Tutkiva oppiminen on yhteisöllistä oppimista. Tutkivan oppimisen tavoitteena on kehittää kouluoppimisen käytänteitä kohti asiantutijayhteisöille tyypillistä yhteisöllistä"

Oulun yliopiston DevelOPE-tutkimushankkeessa on etsitty ja kehitetty yhteisöllisen oppimisen ja sosiaalisten teknologioiden työskentelytapoja. Alla Niina Impiön tiivistelmä yhteisöllisestä oppimisesta ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut.



Niina Impiö ja Harto Pönkä yhteisöllisen oppimisen eduista (voit katsoa koko diaesityksen täältä):

Yhteisöllistä työskentelyä ei tueta yhteistyön vuoksi, vaan sen takia, että se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja:
    • kysyminen ja selittäminen
    • argumentointi ja palautteen anto
    • tiedon jakaminen
    • toisten toimintastrategioiden seuraaminen


somenlukiokurssi_-_Yhdessä_oppiminen.jpg


Saara Repo on väitellyt tammikuussa 2010 aiheesta yhteisöllisyys voimavarana opetyksen ja opiskelun kehittämisessä.
Hänen mukaansa yhteisön voimavaroja hyödyntäviksi työtavoiksi osoittautuivat:
  • yhteisistä tavoitteista ja pelisäännöistä neuvottelu
  • vaihtuvat pienryhmät
  • yhteisen ja yksilöllisen vastuun tarkentaminen
  • toiminnan tulosten ja toimintaprosessin arviointi
  • ristiriitojen käsittely



2. Avoin tieto lisää uutta tietoa


Työelämässä asiantuntijuuden jakaminen ja tiedonkäsittely ryhmissä ovat tärkeitä taitoja. Näitä varten kehitellään uusia sovellusohjelmia, joissa yhteisöllinen tieto saadaan aiempaa paremmin näkyville. Esimerkiksi Tieto Oy rekrytoidessaan nuoria insinöörejä 8.10.09 korosti sitä, miten globaalissa työpaikassa pitää kyetä jakamaan omaa osaamistaan reaaliaikaisesti muualla maailmassa työskentelevien työkavereitten kanssa. Yhteisen työskentelyn toteuttamisessa käytetään wikeja, blogeja, firman sisäistä naamakirjaa ja ryhmächattiä.
Flickr_Photo_Download__Tiedon_Valo_8.10.-9.jpg


Avoin tiede & Avoin oppiminen
Avoimen tieteen ideaa on pyritty edistämään nettiaikakaudella monin tavoin. Avoin ja helposti saatava informaatio helpottaa asioiden opiskelua ja tieteen edistymistä. Alla linkkejä verkostoihin ja projekteihin, jotka edistävät avointa tiedettä ja avointa oppimista:

Internetissä syntyy yhteistä tietoa, havainnollinen ja havainnollistava viedoa YouTubessa:


Toiset ihmiset ovat aina olleet hyvä tiedonlähde. Netti mahdollistaa monenlaisia tapoja kysyä toiselta. Chat on varmasti kaikille tuttu tapa kysellä kaveriapua. IRC-kanavat, Facebook tai mikroviestikanavat, kuten Twitter tai Qaiku.

Sorsastusta Qaikussa
  • Qaiku-palvelu on mikroviestintää, jossa Twitteristä poiketen voi kommentoida lyhyitä perusviestejä ja kommentti voi olla pitkä. Esimerkiksi tätä verkkoaineistoa varten Qaiku-palvelussa tehtiin pientä sorsastusta. Sorsastus-sanaa käytetään, jotta osallistujat tunnistaisivat keskustelun johtavan aineiston keräämiseen.


3. Työvälineitä yhteistyöhön


Robin Goog on koonnut laajan miellekartan erilaisista verkkotyövälineistä, joilla voidaan tehdä yhteistyötä.


4. Yhdessä kirjoittamisen sietämätön keveys



5. Portfolio-tehtäviä

Kirjoita blogiisi joko yhdestä aiheesta tai halutessasi useammasta. Voit myös toivoa lisää valikoimaa tehtäviin tai kirjoittaa itse tänne lisää tehtäviä (sivun ylälaidasta Edit > kirjoita > Save):

1. DigiToday uutisoi 2.2.2010: Opettaja turvautuu oppilaan it-apuun Lue juttu ja pohdi, miten omassa koulussasi opettajien ja opiskelijoitten yhteistyö tietoteknisissä asioissa sujuu. Mitä uudistuksia toivoisit tieto- ja viestintätekniikkaan ja sen käyttöön koulussasi?

2. Kokeile online-mindmap-sovellusta tuttavasi kanssa ja ideoi vähintään kaksi oppimistehtävää eri oppiaineisiin, joissa käytetään kyseisellä verkkopalvelulla. Vaihtoehtoisesti voit vertailla kahta miellekarttapalvelua keskenään. Mitä etuja ja mitä haittoja on mielestäsi nettipohjaisessa miellekarttatyöskentelyssä? Voit itse etsiä miellekarttapalvelun jota kokeilet, tai valita jonkin näistä:
MindMeister
Mind42
Mapmyself
Bubbl.us
Comapping
Lisää voit etsiä hakusanoilla free mindmapping tai tästä listauksesta

3. Tutustu EtherPad-verkkopalveluun. Google osti EtherPadin, kuten se on viime vuosina ostellut kaikenlaisia näppäriä verkkopalveluita.

4. Wikimediasäätiö
Wikikirjasto on eräs avoimen sisällöntuotannon paikka, jonne voidaan yhteisöllisesti tuottaa esimerkiksi kurssikirjoja. Entä, jos kaikki lukion oppikirjat olisivat saatavilla Wikikirjastosta? Katso Wikiopiskelun lukiotarjontaan. Pohdi, millaisia vaikutuksia avoimella netissä olevalla



Tutustu myös:
Wikiopisto
Wikisanakirja
Wikispecies (lajiluetteot)
Wikisitaatit
Wikimedia Commons (vapaat media-ainiestot, kuten kuvat, animaatiot, äänet)





muistiinpanoja

http://c4lpt.co.uk/Directory/Tools/collaboration-L.html
http://www.23asiaa.net/
http://www.digitizd.com/2009/06/28/15-must-have-web-apps-for-students/
http://toponlineuniversityreviews.com/2009/25-excellent-social-media-sites-for-teachers/